tiistai 19. heinäkuuta 2016

Isosiskolle hääpuku

Sain keväällä tehdä siskolleni hääpuvun kohtalaisen pikaisella aikataululla, ja toteutus tehtiinkin viikon sisällä kunhan suunnitelmat olivat jokseenkin kohdillaan. Talvilomalla tuli siis tehtyä reissu maaseudulle ja ompelukoneen ääreen.

Hauskaa oli se, että olinpa juuri vähän aiemmin saanut valmiiksi mieheni siskon hääpuvun, joka hänkin paukkasi vihille tuossa vuodenvaihteen tienoilla. Siitä lienee aihetta tehdä sitten jo seuraava kirjoitus. Olen otettu kyllä luottamuksesta, kun en ole aiemmin tällaisia projekteja tehnyt, saati oikeastaan lainkaan mitään virallista juhlapukua.



Ihan tavallista, perinteistä valkoista kermakakkumekkoa ei tästäkään tullut.
Kankaina olivat polyesterisatiini (ns. morsiussatiini), ja helmassa sifonkia pari kerrosta. Etukappale on  tuettu vahvalla brodeerauksen kanssa sopivalla tukikankaalla.

Prototyyppi tehtiin vanhasta lakanasta (harmi ettei tullut kuvattua), jonka jälkeen minä ompelin ja sisko purkasi. Tuli meinaan ihan muutama ajatuskatkos vuoritetun  yläosan kanssa, ja kappaleet halusivat väkisin mennä väärään järjestykseen. Kyllä ne lopulta löysivät ihan oikeille paikoilleen.
Palaset tuntuivat muutenkin vähän loksahtelevan kohdalleen vasta tekoviheessa, mutta mitään suurta luonnononnettomuutta ei kyllä tarvinnut kohdata. Ilmeisesti se on mun tekotapa, ja onneksi olen saanut aika vapaat kädet toteutuksen ja suunnittelunkin suhteen, joten lopputulos ja vaatteen kantajan tyytyväisyys on lopulta se tärkein.


Kuvat kannattaa klikata isommiksi, varsinkin nuo viimeiset!



Etukappaleen brodeerauksia.  
Keskeneräisen mekon säilytystä tyylillä.

Ilman helmahörhelöjä.
Helmahörhelöjen mallaamista.








1 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Olipa ihana ja ihan kantajansa näköinen puku! Viimeisessä kuvassa näyttää ihanasti kuin pari olisi kirkasvetisen lammen rannalla, eivätkä suinkaan... :D

Lähetä kommentti

 

Template by Blogger Candy