Hääpuku ja jotain pientä lisää

Mieheni sisko meni naimisiin viime vuoden lopulla, ja halusi mut tekemään pukua itselleen tuota tarkoitusta varten. Vähän perinteistä rokimpaa oli luvassa, ja sillä mentiin. Mitat otettiin, ja niiden varassa sumplittiin yhdessä ideoita toteutettavaksi.

Onneksi oli olemassa kakkosvaihtoehto tiedossa jos ensimmäinen koekappaleeni (ainoa sellainen) olisi valmistuttuaan täysi fiasko. Valmistuksen aikana ei nimittäin päästy kertaakaan sovituksia tekemään, joten pienoisella riskillä touhuttiin. Tosin sitähän se yleensä on koko naimisiinmeno (terv. kymmenes vuosi itsellä menossa), joten ei stressailtu liikoja mokomasta. 

Jotain tehtiin oikein, koska sulhanenkin vastasi vielä myöntävästi. =D
Luulen kyllä että morsian oli tehnyt sellaisen vaikutuksen jo aiemmin että tuossa tilanteessa oli tuskin kovin paljoa enää merkitystä vaatetuksella. On se kaunis morsian kuitenkin ihan kiva juttu.

Koska häitä on käsittääkseni tarkoitus juhlia vain kerran, tehtiin mekosta jälkikäteen vielä muissakin juhlavissa tilanteissa sopiva vaatekerta. Katkaisu vyötärön tienoille, vähän lisää metallia sirkkarenkaiden muodossa ja vielä tarvittaessa lisättävää pituutta hihoihin.

Kankaana tässä toimi laadukas puuvillatrikoo, jonka pinta on jossain määrin jopa minimaalisesti kiiltävää. Kangas ei jousta kovinkaan paljoa, joten pitää muotonsa todella hyvin.

Niin ja klikkailkaa kuvia isommaksi!

Hihaton. Kissa on.

Hihat on. Kissaton.

Takana violetti kaitale ja nyöritykset.

Sivuprofiilia.

Nyörityksiä lähempää pienen lemmikkilisän saaneena.