Talvisukkia

Pitäähän sitä vähän fiilistellä kuvilla kun on kerrankin ollut mainioita aurinkoisia talvipäiviä. Ne ovat jatkuneet jo pitkään. Maisematkin on täällä kotosalla niin kivat että täytyy osata joskus hyödyntää. Onhan näitä kivempaa myöhemminki kattella kuin pimeitä sisätilakuvia mitä mulla usein on sattuneista syistä (Suomen kelit). 

Keltaisten sukkien lankana on Novitan 7V valkoinen ja 7V Aurora (aurinkoväri). En useinkaan käytä mitään valmiskuviolankoja, mutta kokeilin kerrankin kun oli poistoväri reippaassa alennuksessa.  

Kaunista jälkeähän tuosta tulee, mutta tuntui väkisin siltä että hieman laiskan tai osaamattoman neulojan lanka se vaan on. Toisaalta aloittelijallehan tuollainen on mitä ihanin, motivoi jatkamaan harrasteita varmasti kun saa heti kivaa jälkeä aikaan. En siis halua lytätä tuotetta suotta vaikkei mun oma suosikkini olisikaan. 

Tälläset ne on jalassa: 

Tällaiset mulle harvinaisemman väriset nämäkin, Novitan 7V Fuksia. En tiedä vielä kenelle menevät, ja pitipä ottaa sisäkuvat sukat jalassa lisäksi kun ei noista muuten saa selvyyttä. Takana on vielä nuo ns. muuurahaisenpolutkin.  Kuvat saa taas suuremmiksi klikkaamalla...

Sukkia sarjassa

Tarvitsin lyhytvartisia perussukkia arkeen joten tein. Värivalinta ainakin oli helppo, ja niin on sukatkin vailla yllätyksiä. Lankoina vanhoja Novitan 7veljeksiä,  sinappia, valkoista ja vihreääkin noiden yksien kärjessä. Tulipa käytettyä lankavarastoja hyödyksi.

Koska on flunssakausi ja osani itsekin olen siitä saanut, joten ompelin myös nipun lisää puuvillaisia nenäliinoja. Kuvassa muutama. Muistutan vielä ettei likaisia tarvitse käsitellä, ne voi heittää suoraan pyykkipussiin ja siitä koneeseen kuumaan pesuun... Jatkuvalla nuhanenällä todellinen pelastus niin nenälle kuin rahapussillekin.

Ruskea hiippahattu ja neuletakki

Hiippahatun tein toissa syksynä myös ruskeana, joten siitä ihan omat kuvansa. Lankana jälleen Novitan 7 Veljestä.

Vihreästä oli tarkempi esittely täällä:  Vihreä hiippapipo

Sain esittelyyn blogin puolelle myös kymmenisen vuotta vanhan neuletakkini. Yhteiskuvat helpottivat kuvaajani urakkaa (kiitos avusta!) kun väritkin sattuivat keskenään yhteen, eikä kyse ole edes uusista tuotoksista.

Tällä kertaa pääsen jopa kehumaan jotain synteettistä muovilankaa (akryyli/ polyamidi tms.) kun useimmiten olen vähän (tai enemmänkin) vastarannan kiiski niiden suhteen. Tämä nyppyyntyi alkuun tosi paljon, mutta sen jälkeen oman muotonsa ja tuntunsa ottanut vaate on ollut joka talvi kotikäytössä yksi luottovaatteistani. 

Paksu lanka oli nopea neulottava, neulekuvio oli todella mukava tehdä, ja teki pinnasta näyttävän. Ilmeisesti se on myös tarpeeksi paksu ollakseen lämmin, koska on riittänyt jopa tällaiselle mestaripalelijalle! Ei hikoiluta, ja onhan tämä helpompi riisua ja pukea lämmön vaihdellessa kuin umpipaita.

Etuosan hakaset ovat kiva  yksityiskohta joista tykkään. Olen viime aikoina kallistunut aiempaa enemmän muutenkin poispäin napituksista, joten näitä varmaan luvassa lisää jatkossakin.

Näytän läpinäkyvältä, hyvä toppivalinta =D Syksy!

Vihreä hiippapipo

Vanhojen töiden parissa edelleen. Hobittipipoksi tämän mallin aikanaan nimesin, vaikkei sillä ole mitään tekemistä hobittien kanssa. Minkäänlaista ohjetta ei tähän ole, sitä on menty sen mukaan miltä on minäkin hetkenä sattunut tuntumaan.

Lankana tässä on ollut Novitan 7 Veljestä, joku noista vanhoista vihreistä sävyistä mitä on laatikoiden pohjilta sattunut löytymään silloiseen hätään. 

Kuvissa myös samasta kuvaushetkestä edellisen kirjoituksen musta "iki-ihana" neulepaita! musta akryylierehdys

Hieman pitää olla ekstrakuvia kun sain jonkun toisen kuvaamaan ja on niin hienot syysvärit.

Piitkät säärystimet

Syksy on täällä jälleen kerran, kuten muinakin menneinä vuosina. Kylmeneviin keleihin tarvitsin ylipolven mittaiset sääräimet jatkamaan hamekautta edes vähän aikaa, ja toimivatpa nuo housujenkin kanssa mainiosti. Muutaman käyttökerran jälkeen uskallan suositella tällaisia!

Yksinkertaista kirjoneuletta Novitan 7-veljestä-langasta, sai lisäpaksuutta ja lämpöä värikkyyden lisäksi. Kivasti sopii tuo parin vuoden takainen neulepaitakin sävyihin! neulepaita linkki

Uusioneule

Tein pari vuotta sitten neulepaidan, joka osoittautui liian löysäksi ja veteläksi. Muut paidat olivat parempia, joten tämä jäi alkuhehkun jälkeen kaappiin. Päätin tehdä homman siis uudelleen, eli purkaa vanha ja saada niistä uusi ja parempi.

Vanha versio: Keltainen neulepaita

Nähtäväksi jää kuinka paljon tämä ensi talvena saa käyttöaikaa, tämä kevät alkaa olla jo pitkällä näin paksulle neuleelle. Toki onhan se Suomen juhannus vielä tulossa =D

Rikottu ja murrettu

Väreille voi tehdä pitkälti mitä haluaa, niitä voi yhdistellä omien mieltymysten mukaan, ja samanaikaisesti niille on olemassa sääntöjä rikottavaksi. Murretut sävyt ovat tällä hetkellä silmiäni miellyttäviä,joten niillä mennään varmaankin vielä aika pitkän aikaa.

Itse painotun tuonne yksivärisyyden suunnalle monessa suhteessa, mutta toisinaan sitä tulee kokeiltua myös jotain uutta. Pipon myötä tuli kokeiltua kirjoneuletta helpossa muodossa, kun halusin saada siitä tiiviimmän kaksikerroksisuudella. Ja sellainen pieni juttu tuli eteen etten löytänyt yhtä sopivaa sävyä lankavalikoimastani, joten oli sovellettava ja sopeuduttava tilanteeseen.

Tuli tehtyä mummohattu, mutta käytän silti. Ihan sama. Ei jaksa välittää.

 

Lankana oli käytössä Novitan Isoveli punaruskea sävy 666 (näkyvin väri), suklaanruskea mikälie ja 7 Veljestä sinappi.  

Takana vähän blingiä.

Poncho kierrätyslangasta

Kierrätysmateriaali on kova sana tällä hetkellä, ja monet kiillottavat julkisivuaan tällä tavoin aika edullisesti. Noh, teenpä sitten minäkin niin. Koska tämä käytetty lanka on purettu aiemmin käyttämistäni neulepaidoista ja muokattu uuteen käyttöön, voin puhua kierrätyslangasta. Alekorista lanka on joskus kakkoslaatuisena alunperin ostettukin, joten lisää papukaijamerkkejä kiitos =)

Lankana siis Novitan muinaisjäännelanka Saana, 100% villa.
Tässä vielä linkit paitoihin: Neulepaidat

Tällästä tällä kertaa, taisi olla tämän vuoden ensimmäinen valmistunut neule.

Kaikki kesken

Marraskuun pimeydessä sitä tekee kaikenlaista, mutta mitään en ole vielä saanut valmiiksi asti. Siispä ei auta kuin tehdä väliaikatiedoitusta mitä on työn alla.

Poncho Novitan vanhasta Saana-langasta.

Heinäkuussa halusi kuolla, nyt marraskuussa lumienkin jälkeen
 kukoistaa parvekkeella. Just mun kukka...

Luonnoksen  pohjasuttu (ennen)

Luonnostelua ja ideointia (jälkeen)

Sukat sinapinkeltaisesta. Näppärän kokoinen työ matkassa mukana.

Ympyräliivi Takkatulesta

Syksy tulee taas ja kaunis  ruska on jo ihailtavana. 

Tein tällasen ympyräliivin jo muutama vuosi sitten, ööh... aika moniakin vuosia sitten. Jos pitäisi arvata niin  2010 tienoilla. Tää on ollut käytössä joka talvi, ja hienoisesta nyppyyntymisestä päätellen ollut aika monesti pesussakin, vaikka yleensä menee ihan tuulettamalla. Ja kyllä, minulla on ainakin kestänyt villapesun, vaikka ohjeistetaankin pesemään käsin (ehkä tästä johtuu pieni nyppyyntyminen, pitäisi kai siistiä pinta joskus).

Lankana Novitan Puro, Takkatuli 100% villa, ohjekin on ollut Novitan lehdessä syksyllä  2009.

Edessä on kiinnikkeenä suomalaista käsityötä, Ajan Korun (Vanhatalo) rintakoru, johon löysin tänä kesänä samaa sarjaa myös rannekorun (kuvassa).

Väristä tykkään ihan mielettömästi. Lämmin ja raikas, harmoninen. Yksi Novitan parhaista väreistä koskaan.

 

Palmikkoa paidan täydeltä

Aloitin jo keväällä neulomaan pitkää palmikkoneuletta, mutta työ jäi kesken jäätyään hiihtolomalla siskon luo toiselle puolelle Suomea. Koska oli muutakin työn alla niin ei haitannut saada tämä takaisin vasta heinäkuussa. Nyt sain sen vihdoin valmiiksi ja kuvattuakin.

Ehdinpä siitä tehdä jo välipostaustakin joskus: Purkauksia

Lankana Novitan  7 Veljestä sinappi,  75%villa, 25% polyamidi. Nykyään kyseistä värisävyä ei enää valmisteta  :(

Etupuolen palmikkokuviosta tämä koko ajatus lähti. Selkään piti yhdistellä omanlaisensa kuvio, ja koska suoran sileän neulominen sivuissa olisi ollut aivan liian tylsää, poimin sinnekin pitsikuviot jostain ohjeesta.






















Nämä palmikkomallit olivat aika helppoja kaikki, ne oppi nopeasti ulkoa, ja työ eteni kyllä joutuisasti Netflixin ääressä. Ongelmia tuottivat hihat, joita purin ja neuloin, purin ja neuloin. (Purkasin, en  pureskellut :) )


Kaulus oli helppo kunhan keksin mitä haluan. Olisin halunnut jotain yksilöllisempää, mutten saanut mitään näyttämään järkevältä. Neljäs kaulusmalli sitten sai  jäädä, ja jätän tämän nyt tähän.

Tossukoita taas

On tehty sitä sun tätä, mutten ole saanut mitään kuvailtua. Tässä  joku lyhyt välipostaus vauvantossuista joita oon tehnyt kesän lopulla. Ohjeen pohjana Novitan joku oma ohje, mikä löytyy niiden sivuiltakin, vähän muokkailtuna ja huonon muistin varassa oteutettuna. Tossuja on tehtynä muutama pari lisää samalla mallilla.

 Lankana ollut Novitan Niitty, 70% akryyli/ 30% polyamidi.
Nuo valkoiset on sitten tehty ihan omana sovelluksena, lanka ehkä BabyWool, tai sitten joku ihan muu kaapista löytynyt kerä.

Helga halusi välttämättä mukaan, ehkä odotti saavansa noista uusia leluja.

Tossua toisen eteen!

Nyt on taas yks pala sielusta myyty. Halvalla. Tosin koska kukaan ei sitä edes kysellyt niin taisipa mennä ihan lahjoituksena.

Pienten lasten tossuja olen nimittäin alkanut tehdä, koska niitä edelleen tuntuu nousevan lisää joka kannon kolosta. Lapsia, ei tossuja. Tossut pitää kaikki tehdä itse. Lapsia ei. Ikäväkseni totean että ne tuntuu eniten nousevan jostain katupölystä tai jostain, kun maaseutu hiljenee.

Joka tapauksessa, tässä ekoja tossupareja, lisää tulossa kun tässä jaksan nypräillä.
Lankana Novita Wool, 100% villa.

Ohje löytyy täältä (yllättäen mukailin vähäsen, kuten koko kuvioneuleen...)  http://arkisto.novitaknits.com/cms.php?cms_cname=neulemallisivu&nlm_id=91574

Pikkusiskoa ja Isoveljeä isosiskolle

Siskoni antoi minulle ohjeen (Moda 1/2010) neulepaidasta, ja etsittiin siihen sopivat langat. Langaksi valikoitui Novitan luonnonvalkeat Pikkusisko sekä Isoveli, vaikka kaikkea muutakin oli vaihtoehdoissa. Alkuperäisohjeen mukaista Gedfira Riana Coloria kun ei ollut enää halutun värisenä saatavilla, joten piti miettiä mistä toteuttaa.

Sileää neuletta tuli tehtyä varmaan enemmän kuin aiempaan vuoteen yhteensä, onneksi malli on muuten vähän muista poikkeava. Opin neulomaan myös tuikitavallista puolipatenttiakin vihdoin ja viimein. Ohjettakin piti noudattaa, ainoastaan pienin mittamuutoksin ja käsialan mukaan silmukkamäärissä pääsi sekoittamaan pakkaa.

Purkauksia

Jotkut neulovat sukkia, jotkut paitoja, ja jotkut mitä sattuu. Minä neulon. Ihan neulomisen ilosta neulon mitä milloinkin, mutten näköjään koskaan mitä sattuu, sen verran usein olen päätynyt purkamaan jopa kokonaisia sukkia. Jos en ole tyytyväinen niin en tunne sääliä Veerauksiani kohtaan, vaan teen ne uudelleen siitä asti kun tarve vaatii.

Tällä kertaa purkamisen kohteeksi päätyi tekeillä olevan neulepaidan hihan puolikas. Totesin kuvan mukaisessa kohdassa että leveyttä koko kappaleella pitäisi olla 4 silmukkaa enemmän, joten teen sitten uudestaan.

Etu- ja takakappaleeetkin joutuivat pari kertaa 10cm matkalta purettavaksi kainalon korkeudella, kun en saanut lisäyksiä ihan kohdalleen kerralla ilman erinäisiä kokeiluja. 

Palmikkoa on tulossa, ekaa kertaa vuosiin. En ole ollut suuri neulottujen palmikoiden ystävä, ihan vaan koska se apupuikon käyttäminen on ollut olevinaan hankalaa. Ei se nyt niin ylipääsemätöntä kuitenkaan ole ollut etten voisi tämän jälkeenkin niitä tehdä. Kynnys on siis madaltunut tältä osin. Uutta on yleensä aina kiva kokeilla, ja vielä kivempaa on ollut huomata että tämä uusi juttu on ollut ihan miellyttävä kokemus. Että näin.