Talvisukkia

Pitäähän sitä vähän fiilistellä kuvilla kun on kerrankin ollut mainioita aurinkoisia talvipäiviä. Ne ovat jatkuneet jo pitkään. Maisematkin on täällä kotosalla niin kivat että täytyy osata joskus hyödyntää. Onhan näitä kivempaa myöhemminki kattella kuin pimeitä sisätilakuvia mitä mulla usein on sattuneista syistä (Suomen kelit). 

Keltaisten sukkien lankana on Novitan 7V valkoinen ja 7V Aurora (aurinkoväri). En useinkaan käytä mitään valmiskuviolankoja, mutta kokeilin kerrankin kun oli poistoväri reippaassa alennuksessa.  

Kaunista jälkeähän tuosta tulee, mutta tuntui väkisin siltä että hieman laiskan tai osaamattoman neulojan lanka se vaan on. Toisaalta aloittelijallehan tuollainen on mitä ihanin, motivoi jatkamaan harrasteita varmasti kun saa heti kivaa jälkeä aikaan. En siis halua lytätä tuotetta suotta vaikkei mun oma suosikkini olisikaan. 

Tälläset ne on jalassa: 

Tällaiset mulle harvinaisemman väriset nämäkin, Novitan 7V Fuksia. En tiedä vielä kenelle menevät, ja pitipä ottaa sisäkuvat sukat jalassa lisäksi kun ei noista muuten saa selvyyttä. Takana on vielä nuo ns. muuurahaisenpolutkin.  Kuvat saa taas suuremmiksi klikkaamalla...

Sukkia sarjassa

Tarvitsin lyhytvartisia perussukkia arkeen joten tein. Värivalinta ainakin oli helppo, ja niin on sukatkin vailla yllätyksiä. Lankoina vanhoja Novitan 7veljeksiä,  sinappia, valkoista ja vihreääkin noiden yksien kärjessä. Tulipa käytettyä lankavarastoja hyödyksi.

Koska on flunssakausi ja osani itsekin olen siitä saanut, joten ompelin myös nipun lisää puuvillaisia nenäliinoja. Kuvassa muutama. Muistutan vielä ettei likaisia tarvitse käsitellä, ne voi heittää suoraan pyykkipussiin ja siitä koneeseen kuumaan pesuun... Jatkuvalla nuhanenällä todellinen pelastus niin nenälle kuin rahapussillekin.

Kaikki kesken

Marraskuun pimeydessä sitä tekee kaikenlaista, mutta mitään en ole vielä saanut valmiiksi asti. Siispä ei auta kuin tehdä väliaikatiedoitusta mitä on työn alla.

Poncho Novitan vanhasta Saana-langasta.

Heinäkuussa halusi kuolla, nyt marraskuussa lumienkin jälkeen
 kukoistaa parvekkeella. Just mun kukka...

Luonnoksen  pohjasuttu (ennen)

Luonnostelua ja ideointia (jälkeen)

Sukat sinapinkeltaisesta. Näppärän kokoinen työ matkassa mukana.

Tossukoita taas

On tehty sitä sun tätä, mutten ole saanut mitään kuvailtua. Tässä  joku lyhyt välipostaus vauvantossuista joita oon tehnyt kesän lopulla. Ohjeen pohjana Novitan joku oma ohje, mikä löytyy niiden sivuiltakin, vähän muokkailtuna ja huonon muistin varassa oteutettuna. Tossuja on tehtynä muutama pari lisää samalla mallilla.

 Lankana ollut Novitan Niitty, 70% akryyli/ 30% polyamidi.
Nuo valkoiset on sitten tehty ihan omana sovelluksena, lanka ehkä BabyWool, tai sitten joku ihan muu kaapista löytynyt kerä.

Helga halusi välttämättä mukaan, ehkä odotti saavansa noista uusia leluja.

Tossua toisen eteen!

Nyt on taas yks pala sielusta myyty. Halvalla. Tosin koska kukaan ei sitä edes kysellyt niin taisipa mennä ihan lahjoituksena.

Pienten lasten tossuja olen nimittäin alkanut tehdä, koska niitä edelleen tuntuu nousevan lisää joka kannon kolosta. Lapsia, ei tossuja. Tossut pitää kaikki tehdä itse. Lapsia ei. Ikäväkseni totean että ne tuntuu eniten nousevan jostain katupölystä tai jostain, kun maaseutu hiljenee.

Joka tapauksessa, tässä ekoja tossupareja, lisää tulossa kun tässä jaksan nypräillä.
Lankana Novita Wool, 100% villa.

Ohje löytyy täältä (yllättäen mukailin vähäsen, kuten koko kuvioneuleen...)  http://arkisto.novitaknits.com/cms.php?cms_cname=neulemallisivu&nlm_id=91574

Koulun myyjäisissä

Olin mukana luokkakavereiden kanssa viime viikolla pienissä koulun myyjäisissä. En kuulunut kyseiselle kurssille, mutta menin ihan kokemuksen vuoksi mukaan, vaikka en ollutkaan mukana itse järjestelyissä. Ihan mukavasti muutama tunti vierähti, ja sain jotain myytyäkin. Ei siis ollut turha reissu, vaikka hinnat olikin painettu alas. Samalla kehittelin blogin pientä mainostamista siinä ohella.

Tuli heti mieleen parannusehdotuksia ensi kertaan, pientä ideointia myös mahdollisista tuotteista mitä voisi koittaa myydä, ja ainakin jotain inspiraation poikasta siihen että aina kannattaa touhuta jotain pientä omaksi ilokseen.

Pienen pienet sukat

Kokeilin sitten miten sujuu sukkien teko ihan pienille lapsille.

Vaikka mulla ei ole omia ja piti saada ne kuitenkin sovitettua ja mallattua blogia varten niin mielestäni onnistuin. Myös sukat oli ihan ok. Nopeat tehdä ja hyvät kaikkien uusien neulekuvioiden kokeilemiseen jatkoa ajatellen.

Pauna-kani sukkamallina.

Täytynee kai sitte alkaa tehdä niitä silloin tällöin lisää kun noita mukuloita nyt tuppaa tulemaan yhdelle sun toiselle tässä ympärillä, ja siskojenki muksut kasvaa. Novita Wooliakin on vielä kaapissa aika paljon.

Sukat normaalia muistuttavan oloisena.

Polvisukkia maitosuklaasta ja sinapista

Kahdet polvipituiset sukat löytyvät uusina, käyttämättöminä. Tein ne alunperin itselleni, mutta näköjään ovat ennemmin kokoa 40 kuin 39, joten taitavat mennä jollekin sopivan kokoiselle halukkaalle kun sellaisia löytyy. 

Pitää siis tehdä itselleni uudet ja voisi samalla vähän uudistaa jo aika paljon käyttämiäni sukkakuvioita samalla. Tuo ruskeiden sukkien kiekura on niin helppo ja itseään toistava etten jaksa toisia pitkiä heti samalla tehdä, ja keltaisten sukkien pitsikuviota olen nyhrännyt niin moneen kertaan että se ilmaantui siihen neulomaani ruskeaan paitaanikin (  http://laveeraus.blogspot.fi/2015/12/punaruskea-neulepaita.html )

Värit oli toimivat, Novitan 7 veljestä,  maitosuklaa ja sinappi. Jos ei mistään ole huomannut niin pidän yksivärisistä pinnoista. Tykkään tehdä sitä paljon mieluummin kuin jotain mitään kuvioneuleita, ja tykkään mös kankaina käyttää yksivärisiä materiaaleja. Kuviolliset on ihan hauskoja, mutta ehkä en itse ole sellaisiin vaatteisiin sopiva ihminen (eli siis tarpeeksi hauska =D ). Ainakaan tällä hetkellä, tulevasta ei voi koskaan tietää. Ehkä seuraavaksi pitää postata kuvat tunikastani, mikä kiistää juuri kaiken äsken kirjoittamani, mutta sellaiset ovatkin poikkeuksia valikoimassani. Ei kannata jämähtää liikaa.

 
    

Puikollisen jälkeen

"Tän puikollisen jälkeen" on varmasti yleisin antamani vastaus kun mies pyytää tekemään jotain. Onneksi siihen on oikein hyvin totuttu eikä enempää ole pyydelty, koska kesken jättäminen olisi epämiellyttävää. Toki pyöröneuleiden kanssa ilmaus on vähän harhaanjohtava,  käytän sitä silti.

Viime aikoina olen tehnyt yksivärisistä langoista struktuurikuvioisia sukkia, joita on helppo tehdä samalla kun katson jotain sarjaa Netflixistä. Hyvät leffat tulee katsottua ilman neuletta, mutta muuten kyllä on aina puikot kädessä jos sohvalle jään istumaan. Monet kuvioista osaan jo ulkoa, kun nitä on toisteltu tarpeeksi moneen kertaan, ja se helpottaa kummasti hommaa kun ei tarvitse seurata mitään ruutupiirroksia tai vielä hankalampia sanallisia ohjeita.

Sukkia on tullut tehtyä lukemattomasti viime vuosikymmenen aikana, en ole pitänyt mitään kirjaa kenelle on mennyt ja millä aikataululla niitä olen väsäillyt. Lähestulkoon koko ajan on joku pari tekeillä, vähintään matkaan otettavana hätävarana. 

Viimeksi huomasin bussimatkalla ajatelleeni että matka Helsingistä Kouvolaan on kantapäästä varpaisiin (koko 36). Ihan kelpaava ajan ja matkan mitta :)