Kaverille kans!

Keskiaikateemalla mentiin viimeksikin, joten jatketaan sit hyväksi havaitulla linjalla. 

Viime kesäksi tein ystävällekin asua. Kiva päästä kokeilemaan joskus vähän äijempääkin juttua. 

Tunika ja nahkapussi siis kyseessä, muilta osin ihan kaverin omaa kokoelmaa. 

(Klikkaa kuvat isoiksi!)

Kuvatkin sain valmiina, joten kaikin puolin helppo homma mulle. 

Jotain puuvillasekoitetta tuntui kangas olevan. Jättirätissä kun ei aina lue materiaalitietoja, mutta tuo tuntui käteen mukavalta pinnalta. Eikä muuten rypisty! 

Nahkaisen vyöpussinkin sain aikaan, vanhasta pehmeästä vuohennahasta. 

Nuo käsivarsisuojat ja vyö on Rautaportista, jos joku haluaa tietää. 

 Halkiot on vahvistettu nurjalle puolelle lisäkankaalla (ihme sumua kuvassa). 

Saumavarat on kaikki käännetty niin ettei tarvinnut huolitella, mutta samalla ne eivät jää näkyviinkään. Tuskin tuokaan mitenkään autenttinen tekniikka, mut tuolla tavalle tein silti. 

Niin ja onhan siinä selkäpuolikin... 

Keskiaikamekko

Pitkän blogitauon jälkeen aloitan yhdellä suosikkiaiheellani; keskiaika.

Tein viime kesäksi itselleni keskiajan henkeä mukailevan puuvillakankaisen mekon. Alushame sattui olemaan jo olemassa, mutta itse mekko ja korsetin tapainen tuli tehtyä itse. Samoin valkoinen hilkka on ihan omaa mallia sopivan kokoisesta pellavakankaan palasta soviteltuna.

Ensimmäiset kuvat tuli otettua mahtavissa puitteissa Turun Linnan Turnajaisissa, joissa tuli pyörittyä useampanakin päivänä. Historiallisen ratsastuksen MM-kisat toivat ritareita useammalta mantereelta, kuvassa Suomessa asuva, Portugalin edustaja Jose Pedro Bernardes lusitanollaan.

Seuraava tapahtuma oli Hämeenlinnan Keskiaikafestivaaleilla, johon mennessä puku oli saanut lisäksi omatekoisen pirtanauhan vyötärölle, ja siihen nahkaisen pussin korvaamaan käsilaukkua. Näistä tarkempia juttuja kun viitsin.

En pyri mitenkään autenttiseen oikeaoppisuuteen näissä vaatteissa ja asusteissa, vaan tykkään tehdä monista lähteistä inspiroituneena omien ideoiden pohjalta juttuja jotka sopivat kuitenkin teemaan.

Ranteenlämmittimet

Vuoden viimeisenä laitan kuvat syksyllä tekemistäni ranteenlämmittimistä. Ne on olleet mulla tavaramerkkinä jo vuosia, kun kädet on pitkät eikä valmisvaatteiden hihat tunnu riittävän sitten millään. Erilaisia versioita on tullut tehtyä, väreillä ja kuvioilla leikittyä, joten vähän hassusti laitan tällaiset todella yksinkertaiset esittelyyn, mutta tykkään näistä. Merinovilla on kevyt, ohut ja silti tarvittavan lämmin. Värisävy on ihana ja malli teki näistä sopivat niin mustan arkipaidan- kuin keskiaikamekonkin kanssa! 

 

Ranteenlämmitttimissä on käyttötapoja ja mahdollisuuksia moneen. Aina mukana joten olen käyttänyt niitä mm. pannunalusina, ponnarina, sitomassa mitä milloinkin, kimalleversiot korumaisina asusteina, kissan leluna, ja tietysti vlmistusvaiheessa testaillut turvallisesti mutta silti hyödyllisesti uusia neulepintamalleja!

Lyhyesti voin tähän heittää et käsitöiden osalta oon tänä vuonna valmistunut amiksen aikuispuolelta tekstiili-ja vaatetusalalta, sekä saanut vakiduunin ammatissani. Tältä osin voin hyvillä mielin kertoa onnistuneeni, ja olevani tyytyvinen omaan panostukseeni. Jopa kaikista hyvistä ja huonoista yrityksistäni huolimatta rakkauskin hehkuu, joten seuraavaan vuoteen lähden kyllä innolla ja mielenkiinnolla! 

Tämän enempiä en jaksa esitellä mennyttä ja hyvin käytettyä, onnistunutta vuotta. Jos jotain aidosti kiinnostaa niin aina voi painella tuota "vanhempi viesti"- namiskaa. Ei niitä tekstejä nyt ihan niin kauheeta määrää ole etteikö voisi halutessaan plärätä läpi.

Virkattu riipus

En keksinyt tähän yhtikäs mitään nasevaa, joten jätän tämän vaan tähän.
Jämälangoista (puuvillaa) ja metallihelmistä tuli näppärä käsityöläisen näköinen riipus juurikin niin helposti kuin tällaisenn homman vaan voi toteuttaa.

Paluu keskiajalle

Kävin Hämeen keskiaikamarkkinoilla, ja sinnehän piti pukea kaikkea omatekoista ajan henkeen sopivaa. Autenttisuus ei ollut nyt pyrkimyksenä. 
Kaikki kuvissa näkyvät vaatteet olen tehnyt, hevosen jouhista tehtyjä korvakoruja myöten.

Puuvillahame on jo pari vuotta sitten tehty, kiinnitys vyötäröllä on toteutettu nyörityksin. Helmalinjaa löytyy äkkiä mitattuna 6 metriä. Pituuttakin riittää mukavasti että sopii kyllä liikkua.

Huivi vyötäröllä on neulottu Wingspan, josta on ollut juttua aiemmin; http://laveeraus.blogspot.fi/2015/12/wingspan-huivit.html

Liivin tein viime talvena koulutyönä muiden hommien ohella, puuvillasta sekin. Edessä nepparit sekä soljet. Jos kiinnityksen edessä olisi toteuttanut nyörityksellä, olisi liivi ollut kääntömallia, ja vuoripuolen olisi voinut tehdä halutessaan eri väriseksi. Alkuperäismallissa taisi olla napit.

Paita on myös kaiken muun tapaan puuvillaa. Kankaan sain Kaarinan Jätti-Rätistä hurjaan 0,80€/m hintaan. Ei ole siis tätä paitaa ainakaan hinnalla pilattu. Sama paita toimii pitkä- ja lyhythihaisena.