Puuvillainen valkoinen pitsineule

Neuloin itselleni (taas jokunen vuosi sitten) neuleen josta tykkäsin tosi paljon. Ihan mahtava, ja jo paidan tekeminenkin oli kivaa. Vähän hörhelöinen mun "normaaliin" makuun, mutta kerrankos sitä.
Kävi sitten niin ettei paita enää sitten rinnanympäryksen kohdalta tahdo mahtua päälle, joten paitani sai uuden kodin siskoni luota. Onneksi meillä toimii tää vaatteiden kierrättäminen aika mukavasti puolin ja toisin.

Lankana muistaakseni on Novitan Kotiväki, puhtaanvalkoinen merseroitu puuvillalanka.
Tähän mulla oli ihan virallinen Novitan ohje sovellettavaksi:
Neulemallin ohje

Ohjeessa on raglanhihainen toppi, ja tein tämän tavallisin, pitkin hihoin pitsikuvion kanssa. Rintojen päällä oleva pitsikuvio on myös bongattu jostain muualta ja liitetty mukaan. Ja koska käyttämäni lana on selkeästi Puro Batikia (ohjeessa) ohuempaa, piti mallata silmukkamäärät omien mittojen ja käsilan mukaan. Toisin sanoen: ohje oli mutta en noudattanut sitä turhan tarkkaan.

 

Keltainen neulepaita

Tein neuleen viime vuonna koulun kurssilla. 8h neulepäivät meni siellä hyvin kattoen läppäriltä Oz-sarjaa (Kylmä rinki) kuulokkeilla, ja neuloen takarivissä. Ohjettahan ei tietenkään taaskaan ollut, yksi muotikuva jostain neulemallista joka oli mulle annettu et voisin tykätä siitä.Tykkäsin, ja muokkasin siitä oman versioni.

Lankana on Novitan Isoveli, sinappi (poistunut väri, jään kaipaamaan...). Lanka oli muhkeaa, ja todella nopeaa neulottavaa. Vilukissalle se antaa hyvää lisälämpöä peruspaidan päällä. 

Olen käyttänyt tätä aika ajoin, ja pitkään olen pohtinut josko viitsisin purkaa koko paidan ja tehdä saman uudestaan hieman eri mitoilla. Nyt olen vihdoin tullut tulokseen että tarvitsen yhden vähän löysähkön neuleen mikä ei hiosta liikaa puuvillaisen peruspaidan päällä. Peruspaidalla kun mun on turha edes yrittää pärjätä talvisin.

 

Hihojen rei'itykset yksityiskohtana.

Koulun myyjäisissä

Olin mukana luokkakavereiden kanssa viime viikolla pienissä koulun myyjäisissä. En kuulunut kyseiselle kurssille, mutta menin ihan kokemuksen vuoksi mukaan, vaikka en ollutkaan mukana itse järjestelyissä. Ihan mukavasti muutama tunti vierähti, ja sain jotain myytyäkin. Ei siis ollut turha reissu, vaikka hinnat olikin painettu alas. Samalla kehittelin blogin pientä mainostamista siinä ohella.

Tuli heti mieleen parannusehdotuksia ensi kertaan, pientä ideointia myös mahdollisista tuotteista mitä voisi koittaa myydä, ja ainakin jotain inspiraation poikasta siihen että aina kannattaa touhuta jotain pientä omaksi ilokseen.

Pienen pienet sukat

Kokeilin sitten miten sujuu sukkien teko ihan pienille lapsille.

Vaikka mulla ei ole omia ja piti saada ne kuitenkin sovitettua ja mallattua blogia varten niin mielestäni onnistuin. Myös sukat oli ihan ok. Nopeat tehdä ja hyvät kaikkien uusien neulekuvioiden kokeilemiseen jatkoa ajatellen.

Pauna-kani sukkamallina.

Täytynee kai sitte alkaa tehdä niitä silloin tällöin lisää kun noita mukuloita nyt tuppaa tulemaan yhdelle sun toiselle tässä ympärillä, ja siskojenki muksut kasvaa. Novita Wooliakin on vielä kaapissa aika paljon.

Sukat normaalia muistuttavan oloisena.

Tyynyt ja päälliset

Pienet lasten koon koristetyynyt tuli tehtyä vähän ennen vuoden vaihtumista. Tein sekä sisätyynyt että päälliset.  Näistä ei kyllä sen enempää taida irrota kerrottavaa kuin että ihan itte tein.

Polvisukkia maitosuklaasta ja sinapista

Kahdet polvipituiset sukat löytyvät uusina, käyttämättöminä. Tein ne alunperin itselleni, mutta näköjään ovat ennemmin kokoa 40 kuin 39, joten taitavat mennä jollekin sopivan kokoiselle halukkaalle kun sellaisia löytyy. 

Pitää siis tehdä itselleni uudet ja voisi samalla vähän uudistaa jo aika paljon käyttämiäni sukkakuvioita samalla. Tuo ruskeiden sukkien kiekura on niin helppo ja itseään toistava etten jaksa toisia pitkiä heti samalla tehdä, ja keltaisten sukkien pitsikuviota olen nyhrännyt niin moneen kertaan että se ilmaantui siihen neulomaani ruskeaan paitaanikin (  http://laveeraus.blogspot.fi/2015/12/punaruskea-neulepaita.html )

Värit oli toimivat, Novitan 7 veljestä,  maitosuklaa ja sinappi. Jos ei mistään ole huomannut niin pidän yksivärisistä pinnoista. Tykkään tehdä sitä paljon mieluummin kuin jotain mitään kuvioneuleita, ja tykkään mös kankaina käyttää yksivärisiä materiaaleja. Kuviolliset on ihan hauskoja, mutta ehkä en itse ole sellaisiin vaatteisiin sopiva ihminen (eli siis tarpeeksi hauska =D ). Ainakaan tällä hetkellä, tulevasta ei voi koskaan tietää. Ehkä seuraavaksi pitää postata kuvat tunikastani, mikä kiistää juuri kaiken äsken kirjoittamani, mutta sellaiset ovatkin poikkeuksia valikoimassani. Ei kannata jämähtää liikaa.

 
    

Säärystimet

Säärystimillä pääsee pidentämään viluisenkin naisen hamekautta. Ei näille pakkasille saakka mun kohdalla, mutta syksyllä ja keväällä kun on siinä rajoilla tarkeneeko vai ei, niin noilla tarkenee vähän kylmemmille keleille kuin ilman. Kellotus antaa pituutta niille lisää kun ne voi vetää reilusti kenkien päälle asti. 

Etupuolella on palmikkoon vivahtava pitsineule, ja takana helppoa muurahaisenpolkua muutama rivi. Kellotuksessa on helmineuletta, ja ihan alareunaan vielä virkkasin yhden puolipylväskerroksen antamaan tukevuutta reunalle.

Nää on tosi lämpöiset, tykkään väristä aivan mielettömästi, ja koen nää todella omikseni. Näillä saan tuotua pientä pirteyttä omaan joskus aika värittömäänkin arkipukeutumiseeni, leimaamatta liikaa mihinkään alakulttuureihin.

Lankana on Novitan Puro, Takkatuli, 100% villaa, ja huopuu käytössä ja pesukoneessa. Käytössä ne ovat olleet vasta tämän menneen syksyn, ja ovat ainoat säärystimeni (itse kutsun sääräimiksi), joten eiköhän noille aika paljon käyttöä löydy. Nää tein ihan siis tarpeeseen, en pelkästään huvin ja urheilun kannalta. No, urheilun kannalta teen hyvin vähän yhtään mitään talviaikana, sillä tuskin on kauheasti kehuskeluarvoa. Ehkä herään taas keväällä talvihorroksestani.