Talvilomahommaa

Koska sitä on ommeltu ja neulottu koko talven ajan tähänkin saakka, niin ei sitä nyt lomallakaan kannata täysin jättää väliin. Maaseudun rauhassa sitä ehti ommella siskontytölle puseron. Siskoni oli löytänyt hauskoja kankaita, joten mun ei tarvinnut vaivata niidenkään takia päätäni. Helppoa.

Oli muuten ensimmäinen kerta mulle kun tein oikeasti lastenvaatteita. Koulutyönä tein kyllä ennen joulua 110cm pojalle housut peruskaavalla, mutta ne eivät menneet kellekään tietylle ihmiselle, vaan päätyivät käsittääkseni myyntiin koulun myymälään. Tästä se nyt sitten ilmeisesti alkaa, pitänee alkaa lahjoa kaikkia tuttujen lapsia, kun tykkään mieluummin antaa jotain omatekoista kuin minulle turhaa ostoroinaa.

Essu

Sain kankaanpainantana seulalla kuvioimani ruskeat kissat hyötykäyttön essun taskuina. Koulutyönä syksyllä tehty essu sai jopa satunnaisen käyttötarkoituksen kun koulukuviot ovat muuttumassa niin että olisin jatkossa aika paljon tavallista enemmän työssäoppimassa. 

Eipä tästä sen ihmeempiä runoiluja tule kirjoiteltua, kevät alkaa näin kesäaikaan siirtyessä olla käsillä ja tekemistä riittää niin paljon kuin vaan saan niihin energiaani kohdistettua.

Pikkusiskoa ja Isoveljeä isosiskolle

Siskoni antoi minulle ohjeen (Moda 1/2010) neulepaidasta, ja etsittiin siihen sopivat langat. Langaksi valikoitui Novitan luonnonvalkeat Pikkusisko sekä Isoveli, vaikka kaikkea muutakin oli vaihtoehdoissa. Alkuperäisohjeen mukaista Gedfira Riana Coloria kun ei ollut enää halutun värisenä saatavilla, joten piti miettiä mistä toteuttaa.

Sileää neuletta tuli tehtyä varmaan enemmän kuin aiempaan vuoteen yhteensä, onneksi malli on muuten vähän muista poikkeava. Opin neulomaan myös tuikitavallista puolipatenttiakin vihdoin ja viimein. Ohjettakin piti noudattaa, ainoastaan pienin mittamuutoksin ja käsialan mukaan silmukkamäärissä pääsi sekoittamaan pakkaa.

Purkauksia

Jotkut neulovat sukkia, jotkut paitoja, ja jotkut mitä sattuu. Minä neulon. Ihan neulomisen ilosta neulon mitä milloinkin, mutten näköjään koskaan mitä sattuu, sen verran usein olen päätynyt purkamaan jopa kokonaisia sukkia. Jos en ole tyytyväinen niin en tunne sääliä Veerauksiani kohtaan, vaan teen ne uudelleen siitä asti kun tarve vaatii.

Tällä kertaa purkamisen kohteeksi päätyi tekeillä olevan neulepaidan hihan puolikas. Totesin kuvan mukaisessa kohdassa että leveyttä koko kappaleella pitäisi olla 4 silmukkaa enemmän, joten teen sitten uudestaan.

Etu- ja takakappaleeetkin joutuivat pari kertaa 10cm matkalta purettavaksi kainalon korkeudella, kun en saanut lisäyksiä ihan kohdalleen kerralla ilman erinäisiä kokeiluja. 

Palmikkoa on tulossa, ekaa kertaa vuosiin. En ole ollut suuri neulottujen palmikoiden ystävä, ihan vaan koska se apupuikon käyttäminen on ollut olevinaan hankalaa. Ei se nyt niin ylipääsemätöntä kuitenkaan ole ollut etten voisi tämän jälkeenkin niitä tehdä. Kynnys on siis madaltunut tältä osin. Uutta on yleensä aina kiva kokeilla, ja vielä kivempaa on ollut huomata että tämä uusi juttu on ollut ihan miellyttävä kokemus. Että näin. 

Valkoinen neuletakki

Itselleni tein ohuehkosta valkoisesta langasta kevyen neuletakin. Kiinnitys edessä pienillä hakasilla, ja silmukoita aivan hillitön määrä helmassa. Mallista tuli mukavan juhlava, ja on sopinut moneen erilaiseen tilanteeseen. Farkkujen ja peruspaidan kanssa yhdistettynä menee arjessa, ja juhlaankin olen sitä käyttänyt mm. kuvassa olevan mustan mekon kanssa.

Neule näyttää hieman pitsimäiseltä, vaikkei siinä mitään pitsikuvioita olekaan. Helman levennykset (neuloessa ne olivat kyllä kavennuksia) onnistuivat just eikä melkein sellaisiksi kuin ne halusin.
Jos pitäisi lankaa veikata niin Novita Kotiväki, 100% puuvilla, mutta olen kyllä varmasti väärässä jos menen vannomaan. Muitakaan omistamiani puuvillalankoja ei muistu mieleen tähän hätään.

Retkupaita

Rento olopaita ohuesta, erittäin hyvin laskeutuvasta puuvillaisesta trikooneuloksesta. Sen verran huijasin kuvaa varten etten oikeasti koskaan ole käyttänyt tätä hameen kanssa.

Ihan peruspaita peruskaavalla vailla mitään yksityiskohtaa, ainoana kaavamuutoksena hihoihin laitoin lisäpituutta reilusti. Tästä oli hyvä aloittaa trikookokeilut.

Ja yllättäen, värinä taas tällainen outo sinapihtava sekoitus. Olkoonkin sitten keltaisesta ja ruskeasta okraan ja sinappiin ja vaikka melkein oranssiinkin asti, aion jatkossakin kutsua kaikkia näitä sinapin värisiksi.
Valitsin kyllä kankaan alunperin ihan sen takia että tätä löytyi kaapin perältä, ja jostain piti saada harjoituskappale tehtyä, eikä tämä sinappivillitys ollut vielä kunnolla ehtinyt alkaa. Ehkä tämä paita olikin syypää kaikkeen?

Harmaa neulepaita isolla kauluksella

Talvi alkaa olla kohta loppusuoralla, ja alan heräillä taas horroksesta. Aurinko pilkistelee ja jopa paistaa joinain päivinä, joten hyvillä mielin tässä puurretaan kohti kevättä. Uloskin pääsee mukavasti kameran kanssa arkenakin ennen illan pimeää.

Tällainen paita on tehty joskus ihan kotikäyttöön. Tein sen isoilla puikoilla aika harvaksi, että sopii sellaiseen keskiviileään keliin tai huonelämpöön, joko pelkän aluspaidan tai ihan pitkähihaisen peruspaidan päälle. Yleensä tämä päätyy siis käyttöön silloin kun kotona on vähän viileää, ja tarvitsen lisää kerrosta päälle (eli aika usein). Paukkupakkasille en tätä pue, siihen on oltava järeämmät aseet.

Jotain jämälankaa tähän on varastoijen kätköistä käytetty, eikä mitään hajua materiaaleista. Villaa siinä on ilmeisesti yli puolet, koska ei sähköisty kuten nuo muovisemmat langat. Ihmeen hyvin on kestänyt myös nyppyyntymättä pahemmin, vuosia tällekin kun on kuitenkin jo ehtinyt kertyä.

Niin ja joo, jos joku ihmettelee miksi jaksan jauhaa kaikista ikivanhoista tekeleistäni, niin tämän blogin yksi päätarkoitus on pitää kirjaa myös itselleni tekemistäni käsitöistä. Koska uusia "Veerauksia" tulee rajallisesti niin heittelen väliin tällaisia muistelmia, olenhan minä nekin joskus tehnyt, ja käytän niitäkin edelleen.

Talviaurinko kuvattuna vuoden takaa.