Valmishousut

Pitipä tehdä koulussa harjoituksena housut, kun en niitä viime vuonnakaan tehnyt kuin kahdet. Tänä vuonna siis uudestaan. No ei se mitään, aina vähän oppii jotain uutta ja tekeminen vahvistaa kyllä omaa luottamusta ja yhteistyökykyä teollisuuskoneen kanssa aina.

Tämä projekti ohuesta villakankaasta Suuri Käsityölehden valmiskaavoista. Vyötärön muotokaitale tosin puuttuu vielä täysin, eikä lahkeensuitakaan ole vielä päärmätty, mutta noin muuten sovitettavissa kyllä jo. 

Teinpä siis peruskoon 40 housut, kun ite heilun jossain periaatteessa 38 tienoilla. Farkkumitoissa siis varmaan 32/36 (vy/lahje), kun tota koipea on enemmän kuin ympärystä. Joka tapauksessa, hauskaa oli huomata että housut istuu ihan kivasti vaikka lahkeet on kyllä reilusti alimittaiset. Ei taaskaan siis ihan mun tyyppiset kyllä muutenkaan, mutta kyllä tällasia pienin muutoksin vois käyttää jossain, jos ois tarvetta suorille housuille vähän virallista rennommassa muodossa. En kyllä näkisi vaivaa tehdä itselleni omalla ajallani näin tylsiä perusvaatteita enää, kun muuhunkin mielikuvitusta riittää.

Ja ah noi niin valokuvaukselliset sukat :)

Piirtelyä

Tämän päivän hommana koulussa oli piirrellä ihmisiä, mittasuhteita, ja erilaisia kangaspintoja eri tekniikoin. Kuvissa on käytetty lyijäriä, tusseja, puuvärejä ja peitevärejä. Osa sekaisinkin keskenään. Tätäpä tein viime vuonna myös, ei sinällään mitään uutta vanhan aurongon alla.

Vaatteet ei edusta mun omaa makua, mut jotain piti keksiä. Tätäkin pitäis harjoitella paljon ja vähän lisää että sujuis oikeesti kunnolla. Mun kohdalla se vaan on mennyt niin etten tule työkseni suunnittelemaan yhtään mitään vaan suuntaan toteuttamisen puolelle, joten näillä pärjätään. Meinasin piirrellä jo Spidermaneja, kun siitä ois saanut metkoja asentokuvia. Ehkä vielä...?

Kai osaan jo jotain!

Ompelun osalta tein tämän hameen yhdessä koulupäivässä, ja aikaakin jäi taukoineen kaikkineen. Yritin alkuun saada päällitikkauksia toimimaan 30-vahvuisella langalla, ja toimikin hyvin ensimmäiset 4 pitkää takasaumaa. Sen jälkeen tyssäsi totaalisesti ommpelukoneen kanssa, joten päädyin purkamaan ja vaihtamaan 80-vahvuisen langan. Käyhän sekin, vaikkei kovin paljoa tuolta paistakaan. Normaali ompelulanka tällaisessa on siis 100-vahvuista, eli aika ohutta.

Brodeerauskuviot on myös tehty itse ihan omin pienin kätösin/ brodeerauskoneella kankaalle ennen ompelua. Kankaaksi valikoitui loppujen lopuksi kevyt stretchfarkku, koska päätin ottaa valmiin hameen työkäyttöön ompelijan hommiin.

Hameen istuvuus on aivan ideaalinen. Joka paikasta juuri niin kun pitääkin, tai ainakin niin kuin sen haluan olevan. Kyllä tämä siis näyttää sujuvan, vaikka välillä tuntuu ettei mitään saa aikaan kaikenlaisen nypertämisen ohessa.

Ps. Kuvat saa isommaksi klikkaamalla...

Arkimekko kääpiökokoiselle

Talvilomalla ompelin myös toiselle siskontyölle simppelin arkimekon. Tuossa ei kauaa nokka tuhissut kun sai vanhasta mekosta vähän kaavamallia ja ompeli palat yhteen. Joustava puuvillatrikoo muotoutuu sitten sen mukaan ku tarvii, ainakin toivottavasti :)

Talvilomahommaa

Koska sitä on ommeltu ja neulottu koko talven ajan tähänkin saakka, niin ei sitä nyt lomallakaan kannata täysin jättää väliin. Maaseudun rauhassa sitä ehti ommella siskontytölle puseron. Siskoni oli löytänyt hauskoja kankaita, joten mun ei tarvinnut vaivata niidenkään takia päätäni. Helppoa.

Oli muuten ensimmäinen kerta mulle kun tein oikeasti lastenvaatteita. Koulutyönä tein kyllä ennen joulua 110cm pojalle housut peruskaavalla, mutta ne eivät menneet kellekään tietylle ihmiselle, vaan päätyivät käsittääkseni myyntiin koulun myymälään. Tästä se nyt sitten ilmeisesti alkaa, pitänee alkaa lahjoa kaikkia tuttujen lapsia, kun tykkään mieluummin antaa jotain omatekoista kuin minulle turhaa ostoroinaa.

Essu

Sain kankaanpainantana seulalla kuvioimani ruskeat kissat hyötykäyttön essun taskuina. Koulutyönä syksyllä tehty essu sai jopa satunnaisen käyttötarkoituksen kun koulukuviot ovat muuttumassa niin että olisin jatkossa aika paljon tavallista enemmän työssäoppimassa. 

Eipä tästä sen ihmeempiä runoiluja tule kirjoiteltua, kevät alkaa näin kesäaikaan siirtyessä olla käsillä ja tekemistä riittää niin paljon kuin vaan saan niihin energiaani kohdistettua.

Pikkusiskoa ja Isoveljeä isosiskolle

Siskoni antoi minulle ohjeen (Moda 1/2010) neulepaidasta, ja etsittiin siihen sopivat langat. Langaksi valikoitui Novitan luonnonvalkeat Pikkusisko sekä Isoveli, vaikka kaikkea muutakin oli vaihtoehdoissa. Alkuperäisohjeen mukaista Gedfira Riana Coloria kun ei ollut enää halutun värisenä saatavilla, joten piti miettiä mistä toteuttaa.

Sileää neuletta tuli tehtyä varmaan enemmän kuin aiempaan vuoteen yhteensä, onneksi malli on muuten vähän muista poikkeava. Opin neulomaan myös tuikitavallista puolipatenttiakin vihdoin ja viimein. Ohjettakin piti noudattaa, ainoastaan pienin mittamuutoksin ja käsialan mukaan silmukkamäärissä pääsi sekoittamaan pakkaa.